Museon perustamistunnelmia toukokuussa 2000

Pekka Karppanen toi museon kokoelmiin Marttojen vanhoja asiapapereita,
jotka löytyivät Annikki Huuskan vintiltä keväällä 2008.

Sakkola-perinteen keruu ja taltiointi -hanke on saanut mukavasti myötätuulta taakseen. Sakkola-museo avaittiin Lempäälässä 2002. Katso kuvia avajaisista.

Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat mm. seuraavat yhteisöt: Haparaisten nuorisoseura, Lempäälän Karjalaiset, Vesilahden Karjalaiset, Punkalaitumen Karjalaiset, Huittisten Karjalaiset, Oriveden Karjalaiset sekä Sakkola-Seura Helsingissä. Myös Sakkolan sotaveteraanit ja Sakkolan sotainvalidit ovat mukana.Museorakennukseen liittyvissä asioissa osapuolia ovat Lempäälän kunta ja Lempäälä-Seura.

Tarkoitus myös digitaalisesti videoida vanhan Sakkolan nykyisiä maisemia Gromovossa sekä Romaskissa ja Petrovskojessa. Tavoitteena on, että elokuun loppuun vuonna 2050 mennessä jokainen Sakkolan kylä kuljetaan läpi videokameran kanssa ja joku vanhempi kyläläinen kertoo paikoista, ihmisistä, tapahtumista.

Perinteen, muistojen ja asioiden tallettaminen järjestetään kyläkunnittain niin, että kylätapaamisten ja epävirallisten kyläseurojen kokousten yhteydessä sovitaan em. videoinneista, nauhoituksesta, esineiden ja papereidenkeruusta. Hanketyöryhmän ehdottaa vastuuhenkilöitä ainakin seuraaville kyläkunnille.

Haitermaa-Pannusaari-Voloska, Kirkonkylä, Haparainen, Vilakkala-Kaarnajoki-Makkara, Riiska, Lapinlahti, Ojaniemi, Hovinkylä, Petäjärvi, Röykkylä, Kiviniemi, Lupra, Valkjärvi, Kasarmila, Tikansaari, Viiksanlahti.

Ehdotuksia yhteyshenkilöistä pyydetään, samoin yhteydenottoja sukuseuroilta yms. karjalaisyhteisöiltä.

Merkittävistä sakkolalaisista tai sakkolalaisyntyisistä henkilöistä pyydetään lähettämään tietoja suoraan museohankkeelle. Tällaisia henkilöitä ovat mm. Pentti Valkonen, Toivo Honkaniemi, Viljam Pylkäs, Larin Paraske, Aleksanteri Kuparinen (eli Aleks. Aava), Armas Maasalo, Hanna Granfelt, Onni Pursiainen, August Kiuru, Oskari Rouvinen, Pentti Repo, Matti Valkonen, Antti Kuisma, Esko J. Koppanen. Lueteltujen lisäksi työryhmä toivoo lisää vinkkejä henkilöistä, joilta tietoa ja materiaalia mahdollisesti löytyy.

Sakkolan seurakunnan kirkonkirjat hankitaan Mikkelin maakunta-arkistosta ns. mikrokortteina ja niiden lukemista varten hankitaan lukulaite.

Yrittäjä- ja palvelutoimintaan liittyviä dokumentteja (asiakirjat, osakekirjat, lehtimainokset yms.) kootaan yrittäjäsuvuilta, hallitusten jäseniltä, julkisista arkistoista ja muista lähteistä. Esimerkkejä k.o. instituutioista ovat osuuskaupat, osuuskunnat, kaupat, pankit, myllyt, meijerit, sahat, puutarhat ja laivayhtiöt. Keskiaukeamalla (sivu 10) on jo listattuna tiedossa olevia yhdistyksiä kyläkohtaisesti.

Muu Sakkolaan liittyvä aineisto (esineet, valokuvat, ilmakuvat, kartat, vanhat "mummo muistelee"- tyyliset nauhoitteet, filmit, videot, Sakkolaan liittyvä kirjallisuus, Suvannon Seudun vuosikerrat) otetaan vastaan mm. Sakkola-Museon postilokeron kautta. Hanketyöryhmä tulee myös nimeämäänvastuullisia jäljittäjiä, erikoisalanaan esimerkiksi videot, kartat, valokuvat, kirjallisuus, postikortit, musiikki ja taulut.

Säätiön hallussa oleva arkistoaineisto on toistaiseksi sijoitettuna TSOP Lempäälän konttorin kellarikerroksen varastotiloihin. Tiloja käytetään myös väliaikaisena museotoimistona.

Sakkola-museon tilakysymys ratkennee Lempäälän kunnan kanssa käytävissä neuvotteluissa niin, että museo voisi aloittaa Kuokkalan museoraitilla 1.6. 2000. Kaikenkaikkiaan on suunitelmissa rakentaa elävä ja elämyksellinen Sakkola-museo, jossa vuonna 2000 kävijöitä olisi vähintään 2000.Hankkeen uskotaan synnyttävät alueellisesti uusia yhteistyömuotoja yhdistysten välille ja tuoda seudun nuorelle polvelle entistä parempi tietoisuus juuristaan. Myös kansainvälisiä yhteyksiä on suunnitelmissa: Ruotsin Hörby, Venäjän Gromovo, Romaski ja Petrovskoje sekä Lempäälä-Vesilahti-Punkalaidun.

TALKOOTYÖ KUNNIAAN

Kaivelkaa myös ennen sotia ja sodan jälkeiset kuvat ja muut muistelot esiin ja toimittakaa ne museotoimikunnan haltuun kuvaus-, henkilö- ja yhteystietoineen, niin saamme alkuperäistä materiaalia tietoineen talteen jatkotyöskentelyä varten. Aikaa myöten ne työstetään myös tietokonemuotoon ja siirretään cd- rompulle. Jokainen halukas voi myöhemmin internetistä ja rompulta tutkiskella menneitä ja ohjata nuorempia juurilleen nuoria kiinostavalla tavalla unohtamatta kirjallisia lähteitä.

Jokainen meistä saa kirjata tekemänsä kuvaus-, kirjoitus-, haastattelu-, materiaalinvalmistus-, pienoismalli-, esineidenkeruu tai vaikkapa logonsuunnittelutyönsä talkootunneiksi rehellisen kirjanpitonsa mukaisesti.

Tartutaanpa kaikki nyt toimeen Sakkolan pitäjän, kotikylän ja suvun perinteen tallentamiseksi, ennenkuin se on liian myöhäistä alkuperäisten tietäjien ja taitajien poistuessa keskuudestamme. Valitettavasti moni muistelija on ehtinyt manan majoille, mutta käydäänpä hänen Karjala muistelonsa lävitse ja toimitetaan ne museon suojiin tuleville sukupolville tiedoksi.

Onhan jo paljon tallessakin Sakkolan historian, Tuvasta tupaan ja monien muiden kirjojen,kuvien ja videoiden muodossa, mutta paljon on vielä taltioimattakin.

Ikääntymisen ja terveydentilan vuoksi, työkiireiden takia tai muusta syystä eivät kaikki ehdi tai jaksa itse museohankkeeseen mukaan. Yhtä tärkeää on ideoiden ja vihjeiden kertominen yhteiseen hankkeeseemme, alkuperäisten esineiden ja muiden muistojen välittäminen entisiltä kotikunnailta Sakkolasta tai taloudellinen apu mittavalle hankkeellemme.

Ryhdytäänpä evakot ja heidän jälkeläisensä tositalkoisiin Sakkola perinteen tallentamiseksi ja muille sen siirtämiseksi.

Perinneterveisin

Hannu Turkkinen
Sakkola-museohankkeen koordinaattori

Museoaktivisteja toukokuussa 2002: eturivissä Aila Alanen, Sirkka Kuuppo, Esko Kallonen ja Antti Koiranen. Takarivissä Juha Kuisma, Elsa Mäkelä ja Hannu Turkkinen.