Tikansaaren kylä rajoittui pohjoisessa Kasarmilaan ja Vuokselaan johtaneeseen maantiehen, lännessä Vuokselan pitäjään, etelässä Kottilan kylään ja idässä Kiviniemen kylään kuuluneeseen Saviojan alueeseen. Kylä sijaitsi noin kilometrin etäisyydellä Kiviniemen kasarmilta Vuokselan suuntaan kulkeneen maantien -vasemmalla puolella metsien ympäröimällä peltoaukealla. Tikansaari oli Sakkolan pienimpiä kyliä. Siihen kuului ainoastaan 10 taloa, joista puolet oli varsinaisia maanviljelystiloja.

Kylä sai aikoinaan nimensä Tikka nimisesta miehestä, joka oli rakentanut talonsa ja raivannut peltosaarekkeensa korpeen sille kohdalle, johon myöhemmin muodostui Tikansaaren kylä. Talvisodan puhjetessa ei kylässä asunut enää yhtään Tikka nimistä ihmistä, mutta tilannimenä Tikkala sentään esiintyy.

Tikansaaren maanviljelystalot olivat sijoittuneet suurimmaksi osaksi kylän läpi kulkeneen tien molemmin puolin peltoaukean keskiosiin. Omakotitaloja oli viime aikoina rakennettu myös viljelyalueen laitaosiin metsän reunoille. Kylätie kulki Vuokselan tieltä Tikansaaren peltoaukeiden läpi Kasarmilasta Kiviniemeen johtaneelle maantielle. Kylästä oli Kiviniemen kasarmin suuntaan useita tieyhteyksiä, joista kulkija saattoi valita sopivimman. Kottilan suuntaan oli myös jonkinlainen tie, vaikkakin suhteellisen heikkokuntoinen. Kylän metsissä risteili lisäksi runsaasti eri kuntoisia polkuja.

Kylätien kautta ei ollut minkäänlaista linja-autoliikennettä, mutta noin kilometrin päässä kylästä kulkeneilla Vuokselan ja Kiviniemen maanteillä oli runsaasti linjaautoyhteyksiä aina Käkisalmeen ja Viipuriin saakka. Toisinaan kasarmin sotilaat käyttivät kylän teitä marssi- ja hiihtoreitteinään ja kylän metsiä harjoitusalueina.

Kylän pellot sijaitsivat yhdessä kappaleessa talouskeskusten välittömässä läheisyydessä. Kullakin talolla olivat pellot pitkinä sarkoina, joiden puolivälissä olivat tilan asuin- ja talousrakennukset. Maanviljelystilojen peltopinta-alat vaihtelivat 12 ja 20 hehtaarin välillä. Metsää kullakin tilalla oli 50-70 hehtaaria. Viljelysmaat olivat suhteellisen tasaisia multa-, muta-, savi- ja hiekkapohjaisia maita. Kylän niityt sijaitsivat Vuoksen rantalietteellä Kottilan kylän kohdalla.

Kyläläisten metsät sijaitsivat kylän ympärillä. Metsät olivat mänty- ja lehtipuuvaltaisia kangasmaita. Kankailta saatiin hiekkaa ja soraa rakennus- ja tientekoaineeksi. Jonkin verran kylän alueella oli myös suota ja lehtometsiä, mutta ei kovin runsaasti. Käyttövetensä tikansaarelaiset saivat Saviojan alkulähteistä.

Suurin osa kylän asukkaista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta sekä karjanhoidosta. Muutamat kasarmin vakinaiseen henkilökuntaan kuuluneista sotilaista olivat rakentaneet omakotitalonsa Tikansaaren kylän alueelle, koska työmatka Kasarmilaan oli lyhyt. Kasarmin läheisyys vaikutti monin tavoin tikansaarelaisten elämään. Kasarmilla oli työtilaisuuksia muillekin kuin vakinaisessa palveluksessa olleille, sinne voitiin myydä tuotteita, siellä olivat monet palvelut, joita ei kylässä ollut jne.

Tikansaari kuului Viiksanlahden koulupiiriin. Harrastustoiminnassa oltiin hyvin läheisessä yhteistyössä Viiksanlahden ja Kasarmilan asukkaiden kanssa. Kasarmilassa oli lähin kauppa, rukoushuone, parturi, kahvila, urheilukenttä ja muita palveluja. Nuorisoseuraja marttatoiminnassa mukana olleet kuuluivat viiksanlahtelaisten kanssa samoihin yhdistyksiin. Nuorten Kristillisessä Yhdistyksessä toimineet kuuluivat Kasarmilan osastoon.

Hannu J. Paukku: SAKKOLAN KYLÄT TUVASTA TUPAAN 1939, Sakkolan historiaa II
kartta © Maanmittauslaitos/PiSa lupa nro 52/4033/1999