Purpua

Purpua kuului pienimpiin Sakkolan kylistä. Siellä oli vain 9 taloa vuonna 1939. Purpuan kylä sijaitsi noin viiden kilometrin metsätaipaleen päässä Sakkolan kirkolta Taipaleen kautta Metsäpirttiin johtaneen maantien varrella. Kylän metsät alkoivat Poikamäen talon tienoilla. Kulpannotko ja Suvantoon laskenut Haavinkonotkonoja olivat ennen varsinaisen Purpuan kylän alkamista. Näissä notkoissa kasvoi runsaasti pähkinäpensaita. Idässä kylä rajoittui Haparaisten kylään ja etelässä Suvanto järveen.

PurpuaKylä jakaantui kahteen osaan: Ylämäkeen ja Alamäkeen. Ylämäeksi kutsuttiin kylän sitä taloryhmää, joka oli lähellä maantietä. Alamäeksi nimitettiin sitä kylän osaa, joka oli topografisesta alempana kuin Ylämäki ja sijaitsi suunnilleen maantien ja Suvantojärven puolivälissä.

Suurin osa asukkaista sai toimeentulonsa maataloudesta, mutta kylässä oli myös kirvesmiehiä, suutari ja ompelija. Kalastus ja metsästys toivat pienen lisän purpualaiseen ruokapöytään.

Purpuassa oli tapana, että jonkun kyläläisen muuttaessa paikkakunnalta kylään jääneet ostivat tämän maat lisämaiksi. Purpualaisilla oli sivutiloja mm. Karholassa ja Kaarnajoella sekä niittypalstat Taipaleenjoen varrella.

Purpuan kylän viljelysmaat olivat Suvanto järveen päin viettäviä, valtaosaltaan ojittamattomia hiekkamaita. Ojitus ei ollut tarpeellista, koska liika vesi valui muutenkin rinnepelloilta Suvantoon. Jonkin verran oli myös mutaisia niittymaita ja kivisiä mäkipeltoja. Taipaleenjoen rannalla sijainneet niityt olivat entistä Suvannon pohjaa, jonka maaperä oli ruskeamutaista ja erittäin viljavaa.

Metsänmyyntitulojen, ahkeruuden ja säästäväisyyden vuoksi kylän talot olivat velattomia ja hyvin toimeentulevia. Kylän erikoisuutena oli, että lähes jokaiseen taloon tuli painovesi. Vesi tuli omalla painollaan noin 800 metriä pitkää vesijohtoa myöten taloihin. Vesijohto oli tehty 8 metriä pitkistä mäntypuisista putkista, joita valmisti Juho Kerminen Kiviniemestä (Pora Jussi). Putket olivat käsiporalla poratut ja niissä oli kaksituumainen reikä.

Kylän metsät olivat mäntyvaltaisia kangasmetsiä. Osaksi oli myös lehtimetsiä, joita käytettiin laidunmaina.

Suvannon ranta oli Purpuan kylän kohdalla suurimmaksi osaksi hiekkarantaa. Kylän laivalaituri ja venevalkama olivat Mustanniemen luonnonkauniissa lahdelmassa. Purpuan kylän kohdalla näkyy varsin selvästi Suvannon entinen rantaviiva jyrkkänä palteena jonkin matkan päässä rannasta.

Purpua kuului Haparaisten koulupiiriin ja kaikki seura- ja yhdistystoiminta oli yhteistä Haparaisten kylän asukkaiden kanssa. Nuorisoseuratoiminta, suojeluskuntatyö, urheilutoiminta, martta- ja lottatyö sekä kuorolaulu olivat purpualaisten harrastuksina. Myös seurakunta- ja pyhäkoulutyö kuuluivat läheisesti purpualaiseen elämään.


Hannu J. Paukku: SAKKOLAN KYLÄT TUVASTA TUPAAN 1939, Sakkolan historiaa II
kartta © Maanmittauslaitos/PiSa lupa nro 52/4033/1999  
 viiri