Pannusaari - Voloska

Pannusaari ja Voloska kuuluivat virallisesti Haitermaan kylään ja sijaitsivat sen pofijoisosassa. Muutamat Voloskan taloista kuuluivat maarekisterin mukaan Sakkolan kylään, vaikka ne maantieteellisesti sijaitsivatkin melko kaukana Kirkonkylästä Suurensuon toisella puolella. Sekä Pannusaari että Voloska rajoittuivat pohjoisessa Pyhäjärven pitäjään. Raja kulki Suurensuon laidalta Voloskan lampien kautta Kiimajärveen ja siitä edelleen Kiisjokea (Kiisinoja, Hilpaoja) myöten Lupraan. Lännessä Pannusaaren kylä rajoittui Lupran ja Valkjärven kyliin. Pannusaaren, Voloskan ja Pyhäjärven puoleisen Tiituan kylän pellot olivat suureksi osaksi entistä Kiimajärven pohjaa ja erittäin viljavaa multamaata.

Pannusaari-Voloska

Pannusaaren kylän muodosti noin kolme kilometriä pitkä Haitermaan asemalta Lupraan johtaneen maantien varrelle kehittynyt nauhamainen asutus. Kaikki kylän talot sijaitsivat aivan kylätien välittömässä läheisyydessä. Paikoin tie suorastaan kierteli asuin- ja talousrakennusten nurkkia. Kylätie oli aikojen kuluessa kehittynyt karjapolusta ensin kärrytieksi ja sitten autolla ajettavaksi maantieksi. Vaihtelevan maastonsa takia Pannusaaren kylätie oli erittäin suosittu Kiviniemen kasarmin sotapoikien pyöräily- ja hiihtoreittinä.

Kyläläisten pellot sijaitsivat tien ja asumusten molemmin puolin. Metsät sijaitsivat enimmäkseen peltokappaleiden takana etelässä ja lounaassa (Perriinkangas). Valtapuuna kyläläisten metsissä oli mänty, mutta jonkin verran seassa kasvoi lehtipuitakin. Pannusaaren ja Voloskan peltojen välimaastossa sijaitsi noin 100 hehtaarin laajuinen Huukansuo. Voloskan itäpuolella oli Sakkolan laajin suoalue, Suurisuo. Molemmilta soilta nostettiin turvetta.

Voloskan asumukset eivät muodostaneet kovin kiinteää ryhmä- tai nauhakylää, vaan ne sijaitsivat melko hajallaan Kiimajärven, Sakkolan rautatieaseman ja Suurensuon välisellä alueella. Kyläalueen läpi kulki sekä Pyhäjärvelle johtanut maantie että Hiitolan - RaasuIin rautatie. Sihkerönkulman kautta oli maantieyhteys Pyhäjärven Miisuan ja Tiituan kylien välillä. Voloskasta oli suora maantieyhteys myös Sipilänmäelle ja Sakkolan kirkolle.

Tällä alueella ei ollut koulua eikä kauppaa. Pannusaaren pohjoisen pään lapset kävivät koulua Luprassa ja myöhemmin Valkjärvellä. Kylän eteläosan ja Voloskan lapset kävivät koulunsa Haitermaan kansakoulussa lähellä Sakkolan asemaa, jonne koulumatkaa kertyi kodin sijainnista riippuen vajaasta kilometristä neljään kilometriin. Oppikoulutiedot oli hankittava Käkisalmesta tai Pölläkkälästä, sillä lähempänä ei oppikouluja ollut. Ostokset tehtiin naapurikylissä Haitermaan asemanseudulla, Kasarmilassa tai Tiitualla.

Asukkaat olivat kanta-asukkaita, jotka olivat useiden sukupolvien ajan asuneet paikkakunnalla ja harjoittaneet isiltä perittyä ammattia. Pääasiallisen tyydyttävän toimeentulonsa kyläläiset saivat maataloudesta ja siihen liittyneestä karja- ja metsätaloudesta. Maanviljelyn ohella kylän miehistä ainakin Martti ja Juho Kekki, Albert Roininen ja Iivari Huuska harjoittivat karjan ja lihatavaran välitystä. Maito kuljetettiin Haitermaahan Sakkolan maidonmyyntiosuuskunnan vastaanottoasemalle.

Aleks Naskali oli kylän ainoa taksiautoilija ja hän piti myös pyöräliikettä Sakkolan asemanseudulla Haitermaassa. Vilho Naskali ehti myös osallistua pyöräliikkeen toimintaan. Vilppo Naskali oli kylän viimeinen ajokalujen valmistaja ja taitava takoja. Voloskassa asui rakennusurakoitsija Tahvo Valtonen ja useita kirvesmiehiä. Heiltä työ joutui ja syntyi ensiluokkaista jälkeä. Osittain harrastuksen luontoisella harjoitettiin kalastusta Kiimajärvellä sekä Kiimajärven ja Suursuon välisellä alueella sijainneilla lammilla. Jotkut harrastivat metsästystä.

Kyläläisten harrastus- ja kulttuuritoiminta oli erittäin monipuolista ja aktiivista. Seurakunta- ja pyhäkoulutyö olivat erittäin läheisiä monelle kylän asukkaalle. Kylässä toimi mm. Nuorten Kristillisen Yhdistyksen alaosasto. Pannusaarelainen pyörätuoliin sidottu invaliidi Antti Laamanen suoritti hyvin merkittävää Raamatun julistusta. Hänen esiintymisensä oli kokonaisuutena vaikuttavaa ja suuriarvoista. Suojeluskunta- ja lottatyö oli monen kyläläisen harrastuksena. Nuorista hyvin monet kuuluivat jäseninä YläSuvannon Nuorisoseuraan ja olivat näin tiiviissä yhteistyössä Haitermaan kylän nuorison kanssa. Seuran puitteissa harrastettiin monipuolisesti urheilua, näyttelemistä ja muun ohjelman suorittamista. Pannusaaren ja Voloskan martat kuuluivat niinikään samaan yhdistykseen Haitermaan marttojen kanssa. Useimmat urheilun harrastajat kuuluivat Haitermaassa toimineeseen urheiluseuraan - Ylä-Suvannon Nuorisoseuran Urheilijoihin. Seuran maineikkaimpia hiihtourheilun edustajia olivat Kuisman veljekset Sihkerön kulmalta.

Pannusaaren mies Juho Kekki toimi kunnallislautakunnan esimiehenä 1930 -luvun alkupuolelta aina kunnan lakkauttamiseen saakka. Antti Kuisma Voloskasta oli pitkän aikaa kansanedustajana ja toimi mm. puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Sakkolassa hän oli vuosikaudet kunnanvaltuuston puheenjohtajana.


Hannu J. Paukku: SAKKOLAN KYLÄT TUVASTA TUPAAN 1939, Sakkolan historiaa II
kartta © Maanmittauslaitos/PiSa lupa nro 52/4033/1999
 viiri